Psykologisia viittauksia


Tälle sivulle kerätään kurssin aikana keskustelussa sivuttuja teemoja, jotka eivät sinällään kuulu kurssin ytimeen, oppimiseen ja opettamiseen, mutta joista on silti hyvä tietää. Apunasi: Psykologian sanakirja

Ensimmäisellä tapaamisella ohimennen puhuttiin verkkoympäristöjen hahmottamisesta ja siitä, miten verkossa opettettaessa on tärkeää tietää ihmisen tiedonkäsittelystä, esimerkiksi siitä, miten ihminen hahmottaa verkkoympäristöä . Ihmisen tiedonkäsittely kuormittuu, elleivät verkkoympäristössä liikkumista edistävät kognitiiviset kartat ole kovin kehittyneitä. Erityisen tärkeä rooli kognitiivisen kartan (cognitive map) kehittymisessä on hippokampuksella, joka on muistitoiminnoissa monella tavalla keskeinen aivojen osa. On esimerkiksi havaittu, että taksinkuljettajilla on keskivertoa suurempi hippokampus. Hehän joutuvat käsittelemään erityisen paljon spatiaalista, kolmiulotteiseen tilaan liittyyvää informaatiota ja muodostamaan kognitiivisia karttoja. Kehittynyt kognitiivinen kartta liikkuu suhteessa kulkijaan. Voit tarkkailla itseäsi verkkotilassa. Tuntuuko, että eksyt? Älä luovuta. Tilanne vastaa sitä, että liikut vieraassa maassa, tuntemattomassa kaupungissa. Voit oppia uuteen ympäristöön reaalimaailmassa ja aivan vastaavasti virtuaalimaailmassa.

Hyvin kiinnostavaa on myös visuaalisten vihjeiden lukemisen taito. Toisilla ihmisillä tämä on verkkoympäristössä helpompaa ja toisilla vaikeampaa. Kyse on osaltaan kokemuksen kartuttamasta kyvystä kiinnittää huomioita oikeisiin asioihin. Ihminen oppii liikkumaan verkkoympäristöissä. Sisäisten mallien eli skeemojen kehittyessä verkkotiloissa liikkumiseen tulee rutiinia. Havaintokehä toimii. Toisilla ihmisillä verkkoympäristössä liikkuminen tuottaa harjoituksesta huolimatta vaikeuksia. Kyse voi olla silloin perinnöllisistä ominaisuuksista eli avaruudellisen hahmottamisen kyvystä.

Kiinnostava Risto Näsäsen artikkeli Työterveiset -verkkolehdessä aiheesta
Miten visuaalista tietoa esitetään selkeästi?
Kirjoituksessa keskitytään verkkoympäristöön ja siinä "käsitellään sitä, miten näköaistin ja näköhavainnon ominaisuudet tulisi ottaa huomioon visuaalisen esityksen suunnittelussa. Keskeisimpiä kysymyksiä ovat tiedon riittävän hyvä näkyvyys, silmänliikkeiden kannalta ergonominen ja selkeä tiedon sijoittelu ja tärkeiden osakokonaisuuksien, elementtien tai tapahtumien esittäminen niin, että käyttäjän huomio kohdistuu niihin, sekä tarpeettoman tiedon esittämisen välttäminen." (Lainaus em. artikkelista.)